Kaleidoskoopit ovat yksi Chrysaliksen kiehtovimpia piirteitä. Niiden avulla voidaan tutkailla maailmaa, sen saloja ja sen tapahtumia monista eri näkökulmista. Kaleidoskoopeilla voidaan myös hahmotella omaa persoonaa ja kuinka paljon mitäkin kaleidoskooppia siitä on löydettävissä. Kaleidoskoopit ovat osittain sidonnaisia ajan- ja maailmankuvaan, eikä niiden ole tarkoitus aikojen saatossa välttämättä pysyä samanlaisina. Ne eivät myöskään ole tarkoitettu suoraan tarkaksi persoonan määritelmäksi, vaikka vannoutuneempi löytää aivan varmasti niistä paljon tutkailtavaa ja ajanvietettä. Kuinka näitä aspekteja sitten käytetään?
Chrysaliksen Temppelin kaleidoskoopit ovat:
Lamproptera
Dryocampa
Parthenos
Actias
Cerancia
Trogonoptera
Kaleidoskoopit antavat perspektiiviä
Termi ”kaleidoskooppi” on monimerkityksellinen. Luonnollisesti se viittaa itse kaleidoskooppiin eli eräänlaiseen optiseen esineeseen, jonka sisään katsomalla ja esinettä kääntelemällä voi nähdä erilaisia symmetrisiä kuvioita. Nimi kaleidoskooppi tulee kreikasta: kalos (kaunis), eidos (kuva tai muoto) ja skopein (nähdä). Ja näin voisi kaleidoskooppien funktionkin nähdä. Ne ovat eräänlainen väylä tarkastella asioita monenlaisista kulmista. Kun käsillä olevaa asiaa tai konseptia ”kääntelee” ja katselee eri perspektiiveistä, kykenee asiasta hahmottamaan erilaisia puolia, erilaisia muotoja. Parhaimmillaan kaleidoskoopit voivat auttaa näkemään jossakin näennäisesti negatiivisessa asiassa jotakin hyvin positiivista.
Kaleidoskooppeja voidaan käyttää myös mielemme asettamien leimojan muuttamiseen. Niin kuin kaleidoskooppia kääntämällä voimme nähdä samoista kuvioista peilien kautta uuden kuviomuodostelman, voimme Chrysaliksessa niksauttaa mielemme näkemään vaikkapa ”olen liian äänekäs” -leiman ”olen sosiaalinen ja sanavalmis” -vastaleimaksi. Hyvä esimerkki puhtaasta kaleidoskoopin käyttämisestä on vaikkapa ”slut-shamingin” vastustaminen ja asiat sen ympärillä. Esimerkiksi nainen, joka saa huonon maineen korkean seksuaalisuutensa vuoksi, on Lampropteran näkökulmasta säkeinöivä Chrysalidi, joka osaa löytää nautintonsa itselleen sopivalla tavalla.
Kaleidoskoopit persoonan kuvaajina
Kaleidoskooppien toinen pääfunktio on toimia eräänlaisina tupina tai ryhmittyminä, jotka koostuvat persoonallisuuteen tai tapaan tarkastella todellisuutta. Jälleen termillä on syvempi merkitys; siinä missä variksilla on esimerkiksi ”murder of crows”, puhutaan perhosten parvesta nimellä ”kaleidoscope of butterflies”. Eli, esimerkiksi Actiaksen kaleidoskooppia voisi ajatella sellaisena parvena ihmisiä, jotka hahmottavan maailman magian ja mystiikan todellisuuden kautta.
Kaleidoskoopit toimivat yhdistetyin voimin. Kaikilla on piirteitä jokaisesta, ja persoonamme kokonaiskuva syntyy siitä, minkälaisessa suhteessa toisiinsa kaleidoskoopit esiintyvät. Yleensä meillä on kaksi tai kolme kärkikaleidoskooppia, joista muodostuu persoonamme ydin. Kaleidoskooppien suhde toisiinsa nähden myös vaikuttaa. Esimerkiksi Dryocampa-Trogonoptera voisi olla hyvin ihmisläheinen, empaattinen ja muita ymmärtävä mutta paljon kärsimystä kokenut ja masennukseen ja uhriutuvaisuuteen taipuvainen ihminen, siinä missä Trogonoptera-Dryocampa saattaisi olla yhteiskunnan normeista poikkeava koleantyylikäs kapinallinen, joka on ovelaluonteinen ja taitava vetämään ihmisiä oikeista naruista, vaikkei empatia olisikaan hallitseva piirre. Actias-Artace olisi jossakin hyvin syvällä henkimaailman pilvistössä vaeltava hengellinen valmentaja, joka rakastaa joogaa ja chakrojen tutkimista, kun taas Lamproptera-Actias voisi olla hedonistinen ylipapitar, jolle seksuaalimagia on mukava tapa tuoda lisää sisältöä elämään.
Temppeliin initioidut Telea-Chrysalidit saavat virallisesti valita itselleen kaleidoskoopin halutessaan ja upota tutkimaan sitä lähemmin jakaakseen havaintojaan muille Chrysalideille.
No comment yet, add your voice below!