Hurmoksen Pilarit

, , , , , ,

Onnelliset kokemukset lisäävät onnellisuutta.

Ekstaattinen kokemus tuo lähemmäs todellisuusmuokkausta.

Ihmisten välinen suhde on sitä, mitä ihmiset keskenään sopivat.


Hurmoksen pilarit sisältävät henkisen ja fyysisen nautinnon, hyvien kokemuksien ja hurmion ohjenuorat. Näiden pilarien kautta Temppeli ottaa kantaa muun muassa nautinnonhakuisuuteen, kärsimykseen ja ihmissuhteisiin.

Lyhyesti: Naos tis Chrysallis suhtautuu erittäin positiivisesti nautintoon, hekumaan, hurmokseen ja positiivisiin aistielämyksiin!

Joidenkin uskontojen ja elämänkatsomusten, kuten buddhalaisuuden ja tiettyjen kristillisten lahkojen, järjestelmä suhtautuu kielteisesti haluamiseen. Esimerkiksi buddhalaisuuden mukaan ihminen kärsii, sillä janoaa jatkuvasti lisää: aistinautintoja, olemista ja olemattomuutta. Ajatusmallin mukaisesti valaistuminen tapahtuisi, kun janoaminen ja täten kärsimys lakkaa. Yksilön kärsimykseen voitaneen vaikuttaa näin varmastikin, ja on kiistämättä totta, että jos ei odota mitään, ei myöskään pety. En kuitenkaan näe tätä ihmiskunnan laajuisena parannuksena saati kaikkia palvelevana ratkaisuna: Kuvittele tilanne, jossa kukaan maailmassa ei janoaisi mitään. Jonkin asian haluaminen kulkee käsi kädessä motivaation kanssa. Mikäli kellään ei olisi motivaatiota ja halua esimerkiksi kehittyä tai kehittää, mikään ei liikkuisi eteenpäin. Tähän voitaisi vastakysymyksenä esittää: miksi pitäisi kehittyä? Kehittymisellä tarkoitetaan jonkin asian muuttumista parempaan tai paranneltuun suuntaan. Mikäli tarve tähän loppuisi, jäisimme keskeneräisiksi ja paitsi täysintä versiota itsestämme. Sinulle on annettu suunnaton määrä vaihtoehtoja, potentiaalia, taitoja ja mielenvoimaa. Tuntuisi surulliselta, absurdilta haaskaukselta jättää hyödyntämättä ihmisyyden lahja, jonka luonto on meille antanut.

Miksi pelkäämme saavuttamista? Miksi pelkäämme kehittymistä? Kenties todellinen pelkomme on epäonnistuminen ja sen tuoma kärsimys. Vaan kärsimys on elämässämme syystä. Se ei ole vain satunnaisesti ilmestyvä olevaisuus, vaan sillä on mukanaan aina sanoma. Jos lakkaat kommunikoimasta kärsimyksesi kanssa, lakkaat kommunikoimasta sellaisen ystävän kanssa, joka auttaa sinua löytämään tahtosi ja onnesi. Juju on siinä, kuinka keskustelet kärsimyksen kanssa. Jos tukit korvasi ja huudat “LAALAALAALAA!” kärsimyksen yrittäessä kertoa sinulle jotakin, kärsimys jatkaa huomiosi hakemista. Kärsimyksesi haluaa tulla kuulluksi. Kärsimyksesi haluaa, että pysähdyt ja kuuntelet. Tämä palvelee hyvinvointiasi, mikä palvelee elämääsi.

Kaleidoskoopit ovat Chrysaliksen Temppelin sisäisiä todellisuustutkintakategorioita, joihin palaamme kirjan myöhemmässä osassa. Erityisesti Trogonopteran Kaleidoskooppi tutkii kärsimystä ja sen olemassaoloa ja merkityksiä. Trogonopteran teeman sekä vastakkainen että rinnakkainen Kaleidoskooppi on Lamproptera, joka puolestaan tutkii esimerkiksi nautintoa ja luovuutta.

Nautinto on yksi Naos tis Chrysalliksen keskeisistä pyrkimyksistä. Nautinto lisää onnellisuuden kokemuksia ja onnelliset kokemukset lisäävät onnellisuutta. Onnelliset ihmiset kohtelevat sekä itseään että toisiaan paremmin ja näin ollen tekevät maailmasta paremman paikan.

Nautintoa on demonisoitu ja tehty joissakin ajatusjärjestelmissä ja uskonnoissa jollakin tapaa epähengelliseksi asiaksi. Ei kuitenkaan tarvitse tutkia paljoakaan, kun tekee erikoisen löydöksen: Syyt nautinnon epähengellistämiselle ovat usein hyvin maalliset. Kuten kontrollintarve, kateus ja omistushalu. Tällainen ajatustapa on helppoa tunnistaa erityisesti patriarkaalisista kulttuureista, joissa oikeus toteuttaa seksuaalisuutta toteutuu enemmän toisella binäärisukupuolella kuin toisella.

Mutta nautintoa ei tule pelätä! Nautinto on kerrassaan mahtava asia. Nautinto virkistää, virittää, vaikuttaa ja saa aikaan uudenlaista värähtelyä ja energiaa. Nautinto on maagista. Eikä sillä tarkoiteta ainoastaan seksuaalisia asioita, vaan juuri sitä, mistä ihminen oman nautintonsa saa. Oli se sitten kuppikakkubuffetti, sauna, kävely luonnossa tai vaikkapa urheileminen.

Nautinnonhakuisuus ja nautinnon keskeinen rooli temppelissä tuo hedonistiset piirteet osaksi Naos tis Chrysalliksen filosofiaa. Samalla Chrysalidin oltava tietoinen nautinnonhakuisuuden säätelystä. Samasta lähteestä olevaan nautintoon kehittyy ajan kanssa usein toleranssi, joten on suotavaa etsiä useampia lähteitä omalle nautinnolleen. Riippuvaisuus ei ole tarkoitus. Riippuvaisuus on tyydyttämätöntä halua sellaista asiaa kohtaan, jota emme todellisuudessa edes halua. Mitä vähemmän nautintoa tuottava asia tehoaa tehoaa sitä enemmän sitä käytämme.

En nukahda helposti itsestään. Olen oppinut käyttämään apukeinoina unensaannissa meditaatiota, ASMR-videoita sekä pornoa ja orgasmia. Ainoa näistä, johon en ole kasvattanut toleranssia, on meditaatio. Siinä päinvastoin kehityn jatkuvasti paremmaksi. Kuitenkin, meditaatio nukutuksena on melko kliinisen tuntuinen keino. Siksi vaihtelen myös nautinnollisesti stimuloiven keinojen välillä. Vaihtelen keinoja siksi, jotta sallin mieleni palautua, enkä kehittäisi toleranssia liian suureksi. Jonakin kautena katson pornoa, ja kun se ei enää auta unen saavuttamisessa aivan yhtä tehokkaasti, vaihdan ASMR-videoihin. Lisäksi näiden välineiden sisällä vaihtelen triggereitäni. Eli vaikkapa ASMR:n sisällä voisin vaihdella naputtelun, henkilökohtaisen huomion ja aivohermotutkimuksen välillä. Pyrin vaihtamaan triggerin siinä vaiheessa, kun edellinen osoittaa pientä hiipumisen merkkiä – mutten päästä nautintoa koskaan hiipumaan täysin. Silloin palaaminen takaisin on vaikeampaa. Keho on ikään kuin polttanut kaiken polttoaineen juuri tätä nautinnonlähdettä kohtaan. Se ei ole tarkoituksenmukaista.

Hedonismin paradoksissa on jonkin verran huomioon otettavia näkemyksiä, mutta aivan täysin en allekirjoita sen filosofiaa. Hedonismin paradoksin mukaan nautintoa tavoitteleva ihminen saisi nautintoa vähemmän, eikä nautintoa voisi saada tavoittelemalla sitä. Sen mukaisesti emme voisi huonotuulisina vaikkapa vain päättää nauttia ovesta ulos lähtiessämme. Tästä olen eri mieltä. On lukuisia keinoja muokata omaa tunnetilaansa. Muokkaus voi tapahtua niin mielensisäisin ja hengellisin keinoin kuin hakeutumalla tilanteisiin, joiden tietää todennäköisesti muokkaavan mielentilaa.

Pitää paikkansa, että toisinaan yllätyksellisyys on suurin ilo. Joskus varsinainen odotus voi olla itse tilannetta suurempi nautinto. Mutta näin ei ole läheskään aina. Mikäli vaikkapa tietty musiikkikappale tuottaa ihmiselle suunnatonta mielihyvää, väitän, että ne suurimmat kiksit tulevat suoraan kappaleen kuulemisesta. Ei sen kuulemisen ajattelemisesta. Eikä kappaleen satunnainen kuuleminen välttämättä tuottaisi ihmeellisemmin nautintoa kuin tarkoituksellinen kuunteleminen.

Nautintoa on monenmuotoista, monenlaista ja monella eri tasolla. Salatumman tiedon näkökulmasta ekstaattinen kokemus tuo lähemmäs todellisuusmuokkausta. Lyhyesti selitettynä tätä voisi avata seuraavasti: Kun nautinto vaihtuu kliimaksiin, ekstaattiseen tilaan tai transsiin, olemme lähellä nimeämätöntä rajaa. Olemme siellä, missä meillä on läheinen pääsy alitajuntaan ja Kokonaisuuteemme. Tällaisessa tilassa olemme alttiita kaikenlaiselle vaikutukselle – ja voimme käyttää sen hyödyksemme. Värähtelymme ja energiamme muuttuvat uudenlaisille tasoille. 

Hurmoksen Pilarit ottavat kantaa jonkin verran ihmissuhteisiin. Pilari kuuluu: “Ihmisten välinen suhde on sitä, mitä ihmiset keskenään sopivat.”

Tämä tarkoittaa, että Naos tis Chrysallis ei määrittele, että ihmisten pitäisi olla vaikkapa yksiavioisia tai moniavioisia. Tärkeintä on, että tilanteen sisältö on selkeästi kommunikoitu ja nauttii kummankin osapuolen suostumusta. Pilari korostaa yksilönvapauden lisäksi vastuuta itsestään niin fyysisesti kuin emotionaalisesti.

Törmään ajoittain käsitykseen siitä, että avoimemmin seksuaalisuuttaan toteuttavat ja polyamoriset haluaisivat vain “paneskella ympäriinsä”. Tämä herättää minussa kahdenlaisia ajatuksia:

Ensimmäinen: Mitä pahaa siinä oikeastaan on, että haluaa “paneskella ympäriinsä”? Käytä pieni hetki asian ajattelemiseen ja kitke kaikki olettamukset ja stereotypiat. Tässä lausahduksessa ainoa negatiivinen asia on se, minkälaisin sanoin se esitetään. Jos “paneskella ympäriinsä” tarkoittaa sitä, että olen normaalia korkealibidoisempi ihminen, joka haluaa toteuttaa seksuaalisuuttaan rohkeasti ja pitää vaihtelusta – kyllä, minä haluan paneskella ympäriinsä. Joskin omalla harkinnallani. Korkea seksivietti ei automaattisesti tarkoita vastuuttomuutta. Aihetta koskevissa keskusteluissa en myöskään ole koskaan tavannut ihmistä, joka ei milloinkaan olisi ajatellut seksuaalisia ajatuksia kuin yhdestä ihmisestä.

Toisaalta, avoimuuteni on tehnyt minusta entistä valikoivamman ja vastuuntuntoisemman. Olen erittäin kriittisen tarkka siitä, että osapuolet ovat samalla sivulla ja kaikki on kunnossa. Suurempi osa haasteista on kohdallani tapahtunut monogamiaan tottuneiden partnereiden kanssa. Veikkaan, että tässä taustalla on se, että avoimessa suhteessa oleva pari joutuu lähtökohtaisesti kommunikoimaan enemmän ja se on avoimen suhteen kulttuuri: suuri luottamus ja asioista kommunikoiminen. Tottakai keskustelu ja kommunikaatio ovat erittäin tärkeitä ihan kaikissa ihmissuhteiden muodoissa, mutta avoimiin suhteisiin kommunikaatio kuuluu oletusarvoisesti. Siihen kuuluu, että pidetään yhdessä sovitusta kiinni ja esimerkiksi suojaudutaan. Avoimessa suhteessa sinulle annetaan kultaisella tarjottimella aivan äärimmäisen arvokas asia: vapaus. Jos sitä annettua vapautta käyttää väärin ja rikkoo yhteisiä sääntöjä, se on helvetin iso sylkäisy toisen kasvoille.

Ystäväni puki asian muinoin hyvin: Sinulla voi olla lempisuklaasi, mutta välillä on mukavaa maistaa muutakin suklaata – ja sitten palata sen lempisuklaasi pariin. Jollekulle monogamia kuitenkin on ratkaisu. Avoin ei sovi kaikille. Mustasukkaisuutta tulee kummassakin suhdemallissa, mutta käsittely, syyt ja seuraukset ovat erit. Päämme ovat yhä erittäin tottuneita ”toiselle annettu on minulta pois” -ajatusmalliin ja ymmärrän sen itsekin mainiosti. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Jos puhutaan vaatimuksesta, että toinen ei koskaan saisi edes ajatuksen tasolla vilkaista jotakuta toista ja miettiä pienenpientä, ohimenevää fantasiaa, on vaatimus melkoisen epärealistinen.

Ja niin. Kaikille seksi ei yksinkertaisesti ole ”the thing”. Sekin on täysin sallittua, täysin hyväksyttyä ja ok. Temppeli rohkaisee, että monogamista suhdetta alkaessaan osapuolet varmistavat kummankin osapuolen tarpeiden olevan samalla aaltopituudella, sillä samanarvoisesti halutonta ei tule painostaa eikä milloinkaan pakottaa, eikä korkeaviettistä ole reilua lukita häkkiin.

Niinpä jokainen luo suhteensa omat säännöt. Joku voi olla monogaminen, mutta sallii suukottelun muiden kanssa. Toinen pari on avoin ja sallii satunnaiset seksikumppanit, muttei sivusuhteita. Kolmas on polyamorinen ja muodostaa useamman ihmisen käsittävän kuvion. Ja joku ei koe tarvetta määritellä ihmissuhteitaan millään tavalla. On vain kahden ihmisen välinen suhtautuminen toisiinsa nähden, ja se on täysin riippumaton muista ihmisistä.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *